Osaatko kuunnella kehosi viestejä? Me viemme tunnollisesti automme huoltoon hälytysvalon syttyessä - teetkö saman myös omalla kohdallasi? Syksyn tullen ja arjen alkaessa on hyvä suunnitella tietoisesti oman kehosi huoltoa ja suunnitella myös sen voimavarojen palautumista. Miten sinä huolehdit omasta jaksamisestasi ja hyvästä olostasi?
Elämme vuoden pimeintä aikaa, juuri nyt on tärkeää kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen. Toivottavasti jokaisella on lyhyitä hetkiä, jolloin ehtii tarkastella omaa elämää ja miettiä mistä minun ”hyvä elämä” ja hyvinvointi koostuu?
Usein erilaiset oireet kuten päänsärky, väsymys ja erilaiset kiputilat ilmoittavat meille, että jokin kohta kehossamme kaipaa huomiota. Kehomme viestii sisäisestä olotilastamme. Välinpitämätttömyys hälyttävistä merkeistä tai niiden jatkuva vaimentaminen pelkästään lääkkeillä on sama kuin jättäisi auton kojelautaan ilmestyvän punaisen valon huomiotta. Vaikka työ olisi kuinka mielenkiintoista ja haastavaa,tärkeää on muistaa, että myös palautumiselle on varattava aikaa.
Jos meiltä mitattaisiin kehon stressihormoneja, jokaisella tulos olisi erilainen. Stressihormonit vaikuttavat yksilöllisesti. Toisilla ne aiheuttavat lihaskireyttä, verenpainetta ja sydänoireita, osalla aineenvaihdunta häiriintyy ja paino alkaa nousta tai laskea. Toisilla taas vastustuskyky heikentyy ja flunssat ja tulehdustilat jylläävät. Osalla meistä hermosto on ”heikoin lenkki”, jolloin muisti alkaa pätkiä, mieli voi olla alavireinen ja kyyniset ajatukset valtaavat mielen.
Tiedetään, että jos työpäivä venyy yli kymmentuntiseksi, pelkkä lepo ei enää riitä, vaan kuormitusta ja stressiä täytyy purkaa ihan tietoisesti. Yleensä ihmistä rentouttaa eniten se, jos saa tehdä sellaista mistä nauttii. Olotilan muutos voidaan saada monin eri tavoin; saunomalla, liikkumalla, kuuntelemalla musiikkia, lukemalla, venyttelemällä, lepäämällä, rentousharjoituksilla tai vaikka hieronnalla.
Sanotaan että ”Se, joka makaa eniten, lepää vähiten”.
Puhutaan lamauttavasta levosta, jolloin esim. istutaan töissä koko päivä, kaadutaan työpäivän jälkeen sohvalle raskaan aterian jälkeen ja jäädään ”koomaan”koko illaksi. Nukahdellaan ja samalla seuraavan yön uni häiriintyy. Varmaan tuttua joskus jokaiselle.
On todettu että matalatehoinen alle tunnin kestävä liikunta palauttaa hermostoa ja aineenvaihduntaa parhaiten. Rauhallinen matalasykkeinen kävely esim.metsässä on mitä parhainta palauttavaa liikuntaa. Säännöllinen liikunta parantaa nukahtamiskykyä ja palautuneena myös uni on syvempää. Syvän unen aikana aivot elpyvät ja keho sekä lihakset rentoutuvat
Suomalaisten työikäisten sanotaan olevan kuuden tunnin toimistokunnossa, jolloin liikunta ei ole vain tarpeellista, vaan ihan välttämätöntä. Huippukuntoon meidän ei tarvitse pyrkiä, tavoitteena voisi olla peruskunnon ylläpitäminen lisättynä palauttavilla venyttelyillä, niin silloin jaksetaan paremmin sekä töissä että kotona.
Laadukas ravinto sekä riittävä nesteen juominen ovat myös merkittäviä tekijöitä palautumisessa ja jaksamisesssa. Ateriarytmi 3-4 tunnin välein takaa sen, että verensokeri pysyy tasaisena ja jaksamme pysyä koko päivän virkeinä.
Ihminen on mitä suurimmassa määrin myös tunneolento. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat usein käsikädessä.Hyvät suhteet läheisiin, ystäviin ja itseemme antavat voimia päiviimme.
Jos tunnet tarvitsevasi ulkopuolista apua tai ohjausta hyvinvointisi kohentamiseen, ota yhteyttä meihin hyvinvointialan ammattilaisiin. Me olemme juuri sinua varten.
Hyvinvointiterveisin
Helena
Mitä, jos tänä syksynä et asettaisikaan itsellesi kovia sääntöjä, kieltoja ja vaatimuksia, vaan alkaisit tekemään pieniä tekoja, jotka vievät kohti parempaa oloa. Mittaisit edistymistäsi sillä, että jaksat tehdä joka päivä asioita, joista oikeasti nautit. Mieti minkä pienen hyvinvointia edistävän teon voisit tehdä jo tänään?
